Oma lusikkani sopassa

Mitä syödä ja mihin aikaan?

Ruuasta ja syömisestä puhuminen herättää voimakkaita tunteita. On paljon vaikeampaa kontroilloida syömistä kuin aloittaa liikuntaharrastus, koska syöminen varsinkin meillä naisilla liittyy monesti tunteisiin. Viime aikoina on jälleen kirjoiteltu paljolti siitä mihin aikaan päivästä tulisi pääateria sijoittaa. Ajattelin nyt työntää omankin lusikkani tähän soppaan.

En ole unitohtori enkä ravintoterapeutti mutta olen vetänyt toimivia painonhallintakursseja, auttanut valmennusasiakkaitani uusien ruokavalioden kanssa ja seurannut satojen naisten kamppailua painon ja liikunnan kanssa. Uskon siis että minulla on jotain annettavaa tähän keskusteluun.

Ensinnäkin ihailen naisia, jotka ovat täysin sinut oman vartalonsa kanssa. Puhun nyt runsaammista vartaloista. He ovat yleensä löytäneet oman vahvan tyylinsä ja kantavat itseään arvokkaasti. Nämä naiset nauttivat elämästä. Miksi heitä on sitten niin vähän? Onko se tämän päivän kauneusihanteen syytä vai jotain muuta?

Istuessani FitnesSpa:n toimiston sohvalla asiakkaan kanssa (jonka InBody kehonkoostumusmittaus näyttää melko pyöreitä lukuja), kuuluvat kysymykseni aina: miltä tuntuu? oletko tyytyväinen? mikä on tavoitteesi? Lopuksi: koska viskeraalirasvasi (rasva, joka kertyy sisäelinten ympärille) on normaalin rajoissa ja olet tyytyväinen painoosi, ei sitä tarvitse mielestäni muuttaa mihinkään. Toivon niin, että monet asiakkaistani jättäisivät turhan nipotuksen parin kilon takia. Meillä kaikilla on omanlainen kehonkoostumus, toisilla runsaampi ja toisilla kevytrakenteisempi.  Omaan kehoon täytyy vain osata rakastua. Silloin silmät syttyy, ryhti paranee ja ajatus kirkastuu.

Sitten siihen soppaan. Henkilökohtaisen ravinto-ohjeistuksen lähtökohdat ovat selvät; jokainen on erilainen niin keholtaan kuin päivä rytmiltään. Näin ollen ei voida tehdä mitään yleispäteviä ohjeistuksia, saatii teettää tutkimuksia homogeenisellä joukolla (esim. päivärytmiltään kuten viimeisin UK:ssa tehty tutkimus). Haaste on löytää sopiva rytmi ja sopivat ainekset. Tiukat dieetit (kuten turvallinen Slankan VLCD paastotaso) toimivat hyvin pöydän puhdistajana, josta on helppo aloittaa uudet ruokailutottumukset. Ruuasta ei kuitenkaan saa tehdä mörköä, eikä keksiä älyttömiä rajoitteita. On aivan uskomatonta, kuinka moni vetelee gluteenitonta ja laktoositonta ruokavaliota vailla mitään pohjaa sille. Ravintolan tarjoililta voikin pyytää heti Ton-menuta!  Järjellä ajateltuna; rasvaton maito toimii loistavana palautusjuomana, kaurapuuro antaa virtaa ja helli vatsaa, ruisleivästä saa rautaa, kuituja ja energiaa pitkäksi aikaa…

Oma vastukseni otsikon kysymykseen: pidä viikon verran ruokapäiväkirjaa olotilasta. Aamupala: mitä söit ja miltä se tuntui? Lounas ja päivällinen: mitä söit ja miltä se tuntui? Välipalat: oliko tarvetta välipaloille? Yö: miten nukuit? Arvioi näin jokainen päivä. Kokeile erilaista rytmitystä, jos tämänhetkinen ei toimi. Kokeile erilaisia aineksia mutta pidä mielessä kasvikset, hyvät rasvat ja proteiinin lähde.

Suoliston hyvinvointi ja kunnon yöunet ovat terveyden kannalta kaksi olennaisinta asiaa. Suoliston voimaa tutkitaan edelleen, pitkään on jo tiedetty että mielellä ja tunteilla on vaikutus suoliston toimintaan mutta viimeaikaiset havavinnot ovat osoittaneet, että kyseessä on kaksisuuntainen tie. Suoliston bakteeritasapainon on todettu vaikuttavan keskuhermoston toimintaan ja kehitykseen. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että suurin osa aivojen välittäjäaineista sijaitsee suoliston alueella ja suoliston bakteerit tuottavat näitä välittäjäaineita ja niiden esiasteita. Suolistoa on jopa alettu kutsua toisiksi aivoiksi.  (Hyvinvoiva nainen, Pippa Laukka). Pidä siis suolistosi kunnossa ruokavaliolla (probiootit), hermoston rentouttaminen (jooga, meditaatio) ja kunnon yöunilla.

Syö ja nuku hyvin, niin voit hyvin!

Aurinkoa syksyisiin päiviin toivottelee,

Annuski