Milloin sinä olet viimeksi saanut läheiseltäsi, kollegaltasi, puolisoltasi kiitosta? Entä milloin itse olet viimeksi antanut jollekin kiitosta avusta, huomioinnista, tai vaikka hyvin hoidetusta asiasta, vai annatko kenties helpommin kritiikkiä kuin kiitosta? Kiittämisellä ja positiivisella palautteella sekä ennen kaikkea kohteliaalla käytöksellä on valtava voima elämässämme. Vaikka olisit kokenut konkari esimerkiksi työssäsi tai ihan arkielämässä huomioimalla muita ihmisiä, on positiivista palautetta aina yhtä sydäntä lämmittävää kuulla. Tällä kiitoksella jaksamme taas ahertaa hieman paremmin, ja voimme kokea, että työllämme tai teoillamme on tarkoitus. Jos työmme etenee päivästä toiseen samalla kaavalla, emmekä saa kuulla mitä se muille merkitsee – tai pahimmassa tapauksessa palautteena on aina negatiivinen näkökulma ilman kiitosta – motivaatio työtä ja itsensä kehittämistä kohtaan alkaa pikkuhiljaa heikentyä.
Miksi meidän on niin vaikeaa sanoa positiivista palautetta ja kiitosta kritiikin sijasta? Onko tuo itsekkyyttä, vai pidämmekö monia asioista vain niin itsestään selvinä? Emmekö kenties arvosta itsestään selviä asioita tarpeeksi? Kiitollisuus on taito, jota voi harjoitella ja parantaa. Kiitollisuuden ja kiitoksen ei tarvitse olla ylitsevuotavaa, vaan jokapäiväisessä elämässämme, joka kohtaamisessa voimme olla toisillemme ystävällisiä ja kiitollisia, tai vastaavasti neutraaleja ja jopa vihamielisiä. Kumman sinä valitset tänään, entä huomenna?
Ihanaa viikkoa!
<3 Aino